NPDL-Global: Kronikka

NPDL pähkinänkuoressa: NPDL GLOBAL

PDL:n kaksi ensimmäistä kirjainta viittavat uuteen pedagogiikkaan eli hieman oikaisten oppilaan uuteen, vahvempaa pedagogiseen  roolin. Kaksi viimeistä kirjainta NPDL:ssä viittaavat oppimisen syvyyteen.  Syvyys on paitsi vastuun ottamista omasta oppimisesta myös opitun käyttämistä, niin että  maailmasta tulee yhä parempi paikka.

Hankeen tavoite: Mahdollistaa kaikille lapsille tärkeiden 21. vuosisadalla menestymisessä tarvittavien.taitojen oppiminen

Tämä tapahtuu  luomalla siihen tarvittava johtamisen kapasiteetti koko systeemiseen kouluorganiaatioon, kehittämällä koulujen (toiminta)kulttuuria, opettajuutta ja  syventämällä oppimista vaihe vaiheelta (MHos) ja käyttämällä hyväksi digitaalisuutta. Uusi tekniikka: tietokoneesta ajattelukumppani

Keskeisiä työkaluja: 

Ydintaidot,

• Itseohjautuvuus ja oppimaan oppiminen (luonne)
• Globaali kansalaisuus (kansalaisuus)
• Tiimityötaidot (collaboration)
• Viestintä- ja vuorovaikutustaidot (kommunikaatio)
• Luovuus
• Kriittinen ajattelu

 Rubriikit (opeteltavat taidot  pienempiin osataitoihin ja tasoihin)

 idea asteittain kasvavasta laatuasteikosta (Ei näyttöä- Orastava- Kehittyvä- Voimakkaasti kehittyvä- Hyvin edistynyt)

Opetellaan oppiminaan itsenäisesti itse oppimiskumppanit löytäen

aitojen ongelmien ratkaiseminen,

tutkivalla otteella tehdyistä kokeiluhankkeista oppiminen (”Big data”)  (MHos)

New Pedagogics Deep Learning- oli erittäin kunnianhimoinen globaali tulevaisuuslähtöinen, kansainvälinen tutkimus- ja kehittämishanke,johon myös suomalaisia kaupunkeja ja kouluja lähti mukaan. Hankkeen voimahahmoja oli kanadalainen Michael Fullan, jolla oli itsellään vuosikymmenien kokemus muutoshankkeissa. Minulla itselläni oli ilo tavata hänet vuonna 2008 kansainvälisessä Quest-seminaarissa ja kuunnella häntä  jo vuonna 2006.

NPDL-Hanke käynnistyi virallisesti vuonna 2014. Tällöin mukaan lähti kahdeksan valtiota ja niistsä kustakin useita oppilaitoksia. Mukana olivat Australia (osavaltioita), Euroopasta  (Ruotsi jä pois ainakin 2018) ja Hollanti, Etelä-Amerikasta Uruguay Uusi- Seelanti,  Kanada ja , joitain osavaltioita  Yhdysvalloista. Ja sitten Suomi.

 Mukaan lähteminen oli kaupupungeille ja oppilaitoksille vapaaehtoista, mutta samalla piti sitoutua noudattamaan hankkeen ”pelikirjaa”

NPDL ei ollut  vain koulujen ja opettajien kehitysohjelma, vaan kansainvälinen tutkimukseen pohjaava ja uutta tutkimustietoa tuottava viitekehys, jonka avulla voitaisiin toteuttaa systeeminen muutos koko  opetusorganisaation eri tasoilla. Ns. Mobilaatiokehän elementtejä olivat:  Globaalit partnerit, kansalliset klusterit,  Koulutoimen johto ja koulut (arvioitiin koulun toimitakulttuurinkunto), opettajat (osaaminen) ja oppilaat (osaaminen)

Taustalla oi 21st Century Learning Design-  eli 21CLD-työkalu, jota oli käytetty jo vuodesta 2010 alkaen. Se taas pohjautui   Michael Fullanin kansainväliseen tutkimustyöhön, joka oli alkanut jo vuosikymmeniä aikaisemmin. 

21CLD-työkalu oli oppimisen työkalu. Idea oli pilkkoa opeteltavat taidot  pienempiin osataitoihin.  Antamalla oppilaitten harjoitella/käyttää niitä,  taito lähti kehittymään.  NPDL:ssä ideaa laajennettiin niin,  että mukaan tulivat myös  johtamisen ja nimenomaan  systeemisen muutoksen polulle vievät työkalut.  

 Kyseessä oli siis tutkimuspohjainen kehittämishanke, joissa 

1. tankattiin koulusysteemin eri tasoille tarvittavaa kapasiteettia (ensin arvioitiin lähtätaso ja sitten laadittiin suunnitelmat, kuinka kehittää niitä mm. Koulutoimen, koulujen ja opettajien osalta). 
2. Samaan aikaan käynnistettiin kokeiluhankkeita, joissa kehitettiin oppilaiden ns. ydintaitoja.  Luokkien lähtotaso ja kehittyminen arvioitiin  ja hankkeista   tehtiin videoita.  
3. Tiedot lähetettiin NPDL Globaliin,  jossa niitä analysoitiin erityisissä NPDL-Lab-tapahtumissa , millaiset hankkeet olivat vaikuttavia. Tuloksia jaettii  sitten kansainvälisissä seminaareissa.

Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin monella eri tavalla. Materiaaleja työstettiin. Oli

säännöllisesti clusterleadien ja New Measures Leadien tapaamisia, joissa jaettiin eri

maitten kokemuksia ja saatiin ohjeita moderointien järjestämiseen. Myös moderoin-

neissa tehtiin yhteistyötä.

Moderointikierroksissa   arvioitiin, miten eri oppimiskokonaisuuksissa oli annettu lapsille mahdollisuuksia oppia NPDL- taitoja ja kuinka syväoppiminen oli niissä mahdollistunut.  

Tärkeitä olivat myös Labit, joissa  jaettiin kokemuksia. 

NPDL-konsepti on lisenssoitu kansainvälisesti, joten sen timantteja ei saa niin vaan jakaa muille, kuin mukaan projektin ehdoilla lähteville.

Tiivistin tekoälyn tiivistyksen tällaiseksi:

(NPDL) eli uusi syvän oppimisen pedagogiikka on kansainvälinen verkosto, jonka tavoitteena on muuttaa oppimista vastaamaan nykyajan ja tulevaisuuden haasteita.  Lyhyesti: NPDL siirtää painopisteen tiedon passiivisesta opettelemisesta  tiedon aktiiviseen luomiseen ja soveltamiseen todellisen maailman ongelmien ratkaisemiseen. Tarkoitus oli opetella oppimaan itsenäisesti itselle tärkeitä asioita ja ongelmia ratkoen ja itse  oppimiskumppanit löytäen.

1. Oppimisen kuusi laaja-alaista taitoa (Niiden juuret olivat Fullanin 21CLD-työkalussa (2010))

Ytimessä on kuusi globaalia kompetenssia, joita oppilaat tarvitsevat menestyäkseen: 

• Luonteen lujuus (Character): Oppimaan oppiminen, sitkeys ja eettisyys.
• Kansalaisuus (Citizenship): Globaali ajattelu ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.
• Yhteistyö (Collaboration): Tiimi-/Ryhmätyötaidot, sosiaaliset taidot ja empatia.
• Kommunikaatio (Communication): Monilukutaito ja viestintä eri välineillä.
• Luovuus (Creativity): Uuden luominen ja yrittäjämäinen asenne.
• Kriittinen ajattelu (Critical Thinking): Tiedon arviointi ja monimutkaisten ongelmien ratkaisu. 

Kaikkien ydisntaitojen osataitona oli digitaalisuus,

2. Syväoppimisen  rakentamisen 4 osa-aluetta 

• Pedagogiset käytännöt: Opettaja toimii oppimisen aktivoijana ja kumppanina, hyödyntäen ilmiöpohjaisuutta (eheyttäminen)   ja tutkivia hankkeita
• Oppimiskumppanuudet: Oppiminen tapahtuu yhteistyössä oppilaiden, opettajien, perheiden ja muun yhteiskunnan kesken
• Oppimisympäristöt: Oppiminen ei rajoitu luokkahuoneeseen, vaan hyödyntää virtuaalisia ja fyysisiä ympäristöjä joustavasti.
• Digitaalisuuden hyödyntäminen: Teknologia ei ole itsetarkoitus, vaan väline, jolla syvennetään ja laajennetaan oppimista globaalisti. 

NPDL tarjosi opettajille konkreettisia työkaluja mm.rubriikit, joiden avulla seurataan 6C-taitojen kehittymistä. Prosessia ohjasi ns. Mobilaatiokehä: Arvioi- (osaaminen)-  suunnittele- toimeenpane oppiminen - mittaa/reflektoi muutosta

NPDL GLOBAL tänään

Kyllä, NPDL-verkosto jatkaa toimintaansa  pysyvänä  globaalina kumppanuusverkostona, 

Verkostoon kuuluu tällä hetkellä yli 2 500 koulua 16 eri maassa. (Suomi on edelleen yksi keskeisimmistä jäsenmaista.). Tämä vuonna 2026 NPDL keskittyy erityisesti tekoälyn (AI) hyödyntämiseen osana syvää oppimista sekä digitaalisen pedagogiikan vahvistamiseen.

Verkosto järjestää säännöllisesti maailmanlaajuisia konferensseja ja "Deep Learning Lab" -tapahtumia, joissa jaetaan parhaita käytäntöjä eri maiden välillä. 

NPDL:n globaalit työkalut (kuten 6C-rubriikiy) ovat laajasti käytössä ja niitä päivitetään vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Mukana olevien kaupungien sivulta välittyy kuva, että huomio on erityisesti  kokeiluhankkeissa ei niinkään yksittäisten taitojen  opettelussa.