Peruskoulun uusi didaktiikka (1997)

 7. Lahdes, E. (1997). Peruskoulun uusi didaktiikka. Helsinki: Otava. 

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2012/12/peruskoulun-uusi-didaktiikka-1997.html

 

Aivan 1990-luvun lopulla ilmestyi Lahdeksen viimeinen didaktiikkateos.. Teoksen taustalla oli kognitivismista edelleen kehitetty konstruktivistinen oppimiskäsitys ja humanistinen psykologia.

Lahdes avaa siinä didaktiikkaa  tieteenalana - ennen muuta konstruoimansa didaktiikan kehysmallin ja Kerrin toiminnan teorian pohjalta. Hän näkee  kasvatustieteen suunnittelutieteenä

Peruskoulujen tilanne oli jälleen muuttunut. Toisaalta elettiin todella syvää lama-aikaa.Toisaalta uusissa säädöksissä lisättiin koulujen pedagogista autonomiaa. Vuonna 1994 ilmesty peruskoulun kolmas opetussuunnitelma(n perusteet), jonka pohjalta laadittiin pitkään aikaan ensimmäiset koulukohtaiset opetussuunnitelmat. jo 1990 luvun lopun  koulupuheessa haluttiin lisätä  opettajan oikeutta valíta sisältöjä tätä mutta myös yhä enemmän oppilaille. 

(Juuri teoksen ilmestymishetkellä koulutuspolitiikan suunta oli jälleen vaihtumassa)

Perusteet olivat hyvin väljät. Kouluille annettiin tilaa omaan päätöksentekoon. Kun   vuoden 1984 perusteet  jättivät  tilaa opettajan omille tulkinnoille, vuoden 1994 perusteissa korostuu opettajien yhteinen suunnittelu.

Lahdes antaa myös ohjeita. Lahdeksen normatiivinen didaktiikka pohjautuu opetuksen tuolloin tuoreisiin tutkimuksin ja (edelleen) mm. Clarken opetuksen teoriaan. Lukija saa konkreetin kuvan opetustapahtuman keskeisistä elementeistä: tavoitteista, opetus-oppimisprosessista ja arvioinnista, opettajasta, oppilaasta, opetettavista asioista, menetelmistä ja välineistä sekä koulun ja yhteiskunnan suhteesta.  Koulun arkea ja opettajan työn huolia (mm. työrauha) käsitellään selkosuomella.

Lahdeksen uusi didaktinen ajattelu

Didaktista ajattelua on usein  jäsennetty  kolmen kysymyksen avulla. Miksi= tavoitteet, Mitä= sisällöt. MIten = työtavat.

MIKSI (eli päämäärä)?

Yhdessä koulujen ja kuntien  kanssa kesken syvän laman  tehdyt opetussuunnitelman perusteet valmistuivat vuonna 1994. Kasvatuspäämääränä oli monipuolinen persoonallisuus, jolla on jatko-opintovalmiudet.

Hän soveltaa  Popperin kolmen  maailman ideaa  pedagogiikkaan: kouluopetuksen tavoite on luoda käsitys maailmasta: oppia ymmärtämään objektiivista ulkomaailmaa ja ihmismielen tulkintoja (representaatioita)  siitä mutta myös saada käsitys itsestä: oppia ymmärtämään itseä ja omia ajatuksia.

MITÄ (ei sisällöt)?

Opsissa opetusta luvattiin muovata hyvin yksilölliseksi. Yksilöllistämisen keinoina ovat mm. valinnaisaineet, opetuksellinen eriyttäminen ja luokattomuus.

MITEN (eli menetelmät)?

Kun 1980-luvun opsissa pääpaino oli sisällöissä. Nyt se oli menetelmissä. 

Lahdes kuvaa opettajan osuutta oppimiseen siteeuaksilla:

"Opettaja voi ainostaan ohjata oppilasta oppimaan”

• Pertti Kansanen

"Opettaja ei voi suoraan vaikuttaa oppilaan oppimisprosessiin, vaan hän voi vain pyrkiä virittämään oppilaassa tietoisen ja aktiivisen oppimisen pyrkimyksen." 

- Mikael Uljens

Lahdeksen teos  on eräänlainen silta menneen ja tulevan välillä. Lahdes arvostaa myös suojelevaa kasvatustehtävää ja hyvin tehtyä opetustyötä (ennakkosuunnittelu, vuoropuheinen menetelmä hyvine kysymyksineen, huolellinen opetuskieli, opettajan esimerkillisyys, selkeät ohjeet, taulunkäyttö...).   

Hän myös aavistelee jo uutta (mm. formaali oppiminen, metakognitiot, oman oppimisen ohjaaminen, syrjäytyminen, orgaaninen oppiminen, maahanmuuttajien vaikutus kouluopetukseen).  Tekstissä vilahtaa itsevastuisen oppilaan käsite

Verkko-opetuksen läpimurtoa hän ei ennusta. Mukana on myös ajatelmia jotka ovat ehkä olleet tuulentupia (kuten muutosagentti-idea). 

Erkki Lahdes (1929- 2006).  

Kasvatustieteen professori ( 1977-1993)