5. Lahdes, E. (1986). Peruskoulun didaktiikka. Helsinki: Otava.
Lahdeksen kolmas opetusoppi ilmestyi vuonna 1986, nyt nimellä Peruskoulun didaktiikka. Lainsäädäntöä ja opetussuunnitelmaa oli uusittu. Tasokurssit oli poistettu peruskouluista. Behaviorismi oli tehnyt 80-luvun alussa tilaa uudelle kognitiiviselle psykologialle ja sen oppimiskäsitykselle. Lahdes kuvasi omaa didaktiikkaansa jo konstruktivistiseksi.
1980-luvulla haluttiin mukauttaa hitaimpia oppilaita koulun vaatimuksiin. Uskoa oppimiseen vahvisti oppimisvaikeuksien voittamisen periaate.
Noihin aikoihin opettajat kiinnostuvat vaihtoehtopedagogiikoista (mm. Steiner-, Montessori- ja Freinet-pedagogiikka) sekä eheyttämisestä.
Kirja edustaa tekijän nimeämää didaktiikan noususuhdannetta, joka viittasi lisääntyneeseen akateemiseen oppimateriaaliin. Lahdeksen mukaan (1987, 911) behavioristispainotteinen oppimisen psykologia ei enää ollut tyydyttävä. Sen korvasikin vähitellen kognitiivinen psykologia.
Kirjassa esiteltiin kaksi opetuksen perusteoriaa: Behavioral Control Model (eli opetusteknologia) ja keksivä, luova opetus.
Mukana on myös Clarken teoria opetustaidosta
Didaktista ajattelua on jäsennetty kolmen kysymyksen avulla. Miksi= tavoitteet, Mitä= sisällöt. MIten = työtavat.
MIKSI (eli päämäärä)
Uudessa opetussuunnitelmassa ei muutettu kasvatuspäämääriä.
MITÄ (eli sisällöt)
Lahdes nostaa uusina asioina esiin piilo-opetussuunnitelman käsitteen ja aihekokonaisuudet. Lahdes suhtautui eheyttämiseen myönteisesti. Lapsi tarkastelee hänen mukaansa maailmaa (eriytymättöminä) kokonaisuuksina ja elämäntilanteina. Todellisuus ei jakaudu oppiaineiksi, kyseessä on vain sopimus.
MITEN (eli menetelmät)
Erkki Lahdes (1929- 2006).
Kasvatustieteen professori ( 1977-1993)
Kommentit
Lähetä kommentti