Didaktiikan perusteet (2000)


 8. Uusikylä, K., & Atjonen, P. (2000). Didaktiikan perusteet. Helsinki: WSOY.


Vuosituhannen vaihteessa peruskoululla noudattettiin vuoden 1994 ops-perusteiden pohjalta laadittua koulukohtaista opetussuunnitelmaa, jota päivtettiin vuosittain. 1990-luvun alusta alkaen  erityisoppilaiden sijoittaminen yleisopetuksen luokkiin oli alkanut yleistyä.Säädöksiä oli juuri muutettu, niiden pohjalta laadittiin parhaillaan suunnitekmia mm. Inkluusion vahvistamiseksi ja  yhtenäisten peruskoulujen määrän lisäämiseksi. 1 “1990-luvun lopulla huomio keskustelussa kiinnittyi  sekä esiopetuksen että iltapäivähoidon kehittämiseen.


Uuden vuosituhannen ensimmäisen didaktiikkaoppaan kirjoittivat Kari Uu-sikylä ja Päivi Atjonen. Tämä didaktiikkaopas esitteli didaktiikkaa sekä tieteenä että käytännön ohjeistuksena.


Teos esitteli  sekä uutta ja vanhaa opetuksen tutkimusta.  Teosta voi pitää eräänlaisena vanhan suomalaisen didaktiikan puolustuspuheena. Didaktiikka tarjoaa sen mukaan kielen ja käsitteet, joiden avulla opettajat voivat keskustella työstään hedelmällisesti. 


Teos hyökkäsi oppimisen tutkimuksen ylivaltaa vastaan. Opetuksen käsitteeseen sisältyi Uusikylän ja Atjosen didaktiikassa sekä opettamista että oppimista. Opetus-oppimismallin tilalle tuotiin opetus-opiskelu-oppimismalli.


Oppimisen tutkimus on luonnollinen osa opetuksen tutkimusta. Se ei kuitenkaan riitä, koska opettajan on tiedettävä, mitä hänen tulee tehdä saadakseen aikaan parhaat olosuhteet oppimiselle. Konstruktivismi tuo opetukseen arvokkaan lisän, mutta se ei riitä korvaamaan didaktiikkaa, koska konstruktivismi käsittelee oppimista ja didaktiikka opetusta.



Atjosen ja Uusikylän  didaktinen ajattelu


Didaktista ajattelua on usein  jäsennetty  kolmen kysymyksen avulla. Miksi= tavoitteet, Mitä= sisällöt. MIten = työtavat



MIKSI (eli päämäärä)?

Uusikylä muistuttaa, että koulussa opitaan tietoja ja taitoja, mutta opetus on ennen kaikkea kasvatusta, joka vaikuttaa ihmisen koko persoonaan. Jokaiselle muodostuu käsitys omasta itsestä suhteessa muihin.


MITÄ?

Uusikylä nostaa esiin kysymyksen siitä, että koulussa opitaan myös itsestä ei vain maailmasta.


MITEN?

Teoksessa tarjotaan tiivis kuva tuloksellisesta opetuksesta. Satojen tutkimusten tulokset voidaan yleistää niin, että myönteisessä oppimisilmapiirissä selkeä, innokas, oppilaita yksilöllisesti ohjaava opettaja saa hyviä tiedollisia tuloksia. Tämä edellyttää sitä, että oppilaiden kotitausta ja motivaatio ovat hyviä. Sekava opetus, oppilaiden klikkiytyminen ja huono opetusilmasto johtavat huonoihin tuloksiin.


Opettaja ei voi tekijöiden mukaan  olla pelkkä oppimisympäristöjen järjestelijä ja visioiden luoja.


Atjosen mukaan hyvä opettaja muuttaa jatkuvasti toimintaansa: sana muutos on oikeastaan kaikkien hyvää nykyopettajuutta kuvaavien sanojen äiti. Muutosta ei tullut vain sietää, vaan sitä tulisi itse edistää.



Kari Uusikylä
( 1945- )

Kasvatustieteen  professori-emeritus










Päivi Atjonen
(19. )

Kasvatustieteen  professori - emerita







 


Kommentit