Muutoslaboratorio

Tämä essee liittyy 5.11.2019 pidettävään valmemmuksen.

Muutoslaboratorio® on rekisteröity työelämän työtapojen kehittämismenetelmä.

Menetelmää on kehitelty vuodesta 1994 alkaen Helsingin yliopisto Kasvatustieteen osaston alaisen toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikössä, jossa on pureuduttu muutoksiin ja oppimiseen työelämässä vuodesta 1994.  Mallin teoreettinen perusta on mm. ns. ekspansiivisen oppimiskäsitteessä ja kulttuurihistoriallisessa toiminnan teoriassa.

Muutoslaboratoriossa on siis metodi, jonka avulla tietty organisaatio kumppaneineen kehittä  uuden toimintatavan, joka ratkaisee vanhaan toimintatapaa liityvän ongelman.  Prosessiin kuuluu  useita istuntoja.

'Muutoslaboratoriossa  työntekijät ja johto kokoontuvat pohtimaan  erikseen varattuun tilaan  arkityön kitkakohtia ja toimintakokonaisuutta. Aivoriihessä tuotetaan uudistuksia vaikkapa työnjakoon ja tiedonkulkuun. Samalla vahvistuu jaksamisen kannalta tärkeä kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista.

Istuntojen välissä tehdään välitehtäviä.

Muutoslaboratorioita voi vaiheistaa seuraavaasti:
1. Tehdään arkiset kiista- tai ristiriitakysymykset näkyviksi videointien, haastattelujen ja keskustelujen avulla. Samalla  pyritään kartoittamaan ongelmien ja virheiden taustat ja luomaan vaihtoehtoinen työtapa.
2. Kytketään nämä  kiistat  laajempaan kokonaisuuteen analysoimalla toimintaa ja sen historiaa ja rakentamalla toimintaa kuvaavia malleja.
3. tuotetaan visio uudesta toimintamallista ja etsitään siihen sopivia uusia työtapoja ja välineitä (mm. käsitteitä).

Laboratoriossa ei pohdita  henkilösuhderistiriitoja, koska niiden katsotaan  johtuvan  usein  työn epäkohdista.

Kehittämistyö aloitetaan listaamalla työntekijöiden työongelmia ja parannusideoita.
Sen jälkeen  pohditaan yrityksen historiaa ja työkulttuuria. Moni, ristiriitoja  aiheuttava menettelytapa saa selityksensä yriyksensä historiasta.

Muutoslaboratoriossa  uusien työtapojen opettelu on koko työyhteisön asia. Menetelmä on siten osallistava. Vaikka liikkeelle lähdetään arkisista kiistakysymyksistä, niiden ratkaiseminen kytketään osaksi laajempaa kokonaisuutta, toimintajärjestelmään ja näin voidaan päätyä hyvinkin syvällisiin muutoksiin.

 Tavoitteena ei ole vain paremman teknisen ratkaisun löytäminen, vaan sellainen uusi toimintapa, joka ymmärretään suhteessa toiminnan historialliseen kehittämiseen.

Ks. esim.
Virkkunen, J.- Y. Engeström-J. Pihlaja & M. Helle 1999. Muutoslaboratorio. Uusi tapa oppia ja kehittää työtä. Helsinki.