Meidän koulu- hankkeen piti käynnistyä syksyllä 2020. Mutta se jäi pandemian jalkoihin. Ideat kuitenkin ovat tallella.
Suomalainen koulu on upea. Siellä. tehdään joka päivä ihmeitä. Muttahuikeassa maailman muutosvauhdissa sen on ollut vaikea pysyä.Se yrittää selvittää yksin sankarimaisesti. Ihan turhaan. On totta:Koululaitos on paljosta velkaa mm.oppilaittensa vanhemmille. He
perustivat kansa- ja oppikoulut Heidän äänillään maahan rakennettiin peruskoulu-uudistus. Mutta myös yhteiskunta on velkaa kouluille. Koulu ansaisee positiivista apua. Setarvitsee sitä. Avuntarve näkyy mm. viime aikojen hyvin negatiivisessa media- ja somekes-kusteluissa kouluista ja varhaiskasvatuksesta.Niihin on monta syytä. Yksi on koulun oma: his-toriallinen eristäytyminen ja siilouuminen.Yrittämällä yksin ja omin voimin sankarillinenkoulu uhkaa uupua.Koulujen ympärillä olisi kuitenkin koko Suomija tarjolla kaikki sen osaaminen. Varhaiskasvatuksessa on mukana noin 300 000 lasta. Peruskoulua käy noin 500 000 lasta ja nuorta. Peruskouluissa opettajia on noin 45 000. Lukiossa noin 7000. Yhteensä opettajia on eri oppilaitoksissa noin 70 000. Vanhempia ja isovanhempia on monta miljoonaa. Yhdessämeitä on koko Suomi.
Tuon massan apu olisi lähes rajaton lisäresurssi koululle. Jos se vain kelpaisi ja jos sille olisi selkeät avunannon rakenteet. Meillä - Artolla ja Martilla- on hautumassa ideoiden idea: Mitäpä jos avaisimme koulujenovet ja ikkunat ihan molempiin suuntiin?Fyysisesti ja digitaalisesti. Ajattelisimme näitäuusia mahdollisuuksia uudenlaisena oppimisalustana, jolla maailmaa tulisi vahvemminkouluun ja koulu matkaisi entistä vahvemmin seiniensä ulkopuolelle. Alustaa, jolle kutsuttaisiin muutkin kuin kouluikäiset ja koulun väki oppimaan koulussa ja koulusta. Alustana, jollakoulu ottaisi oppia muualta ja muulla tavallakuin koulussa ja kouluoppimisen avulla opitusta. Emmekä vain oppisi ja opettaisi toisiamme ja tosiltamme vaan tekisimme yhdessä oikeasti. Mitäpä jos nyt loisimme koulusta syste-maattisesti yhä vahvemman oman yhteisönsä keskuksen? Mahdollisuuksia on tuhansia. Monia niistä on käytetty satoja vuosia ja sadoissa kouluissa
Lyhyesti: Olemme käynnistämässä hanketta, joka rohkaisisi mukaan lähteviä kouluja ja päiväkoteja kutsumaan vanhempia, isovanhempia ja muita koulunympäristön toimijoita tulemaan tutustumaan lasten omaan lähikouluun ja jakamaan omaa osaamistaan ja innostustaan. Puolet sitä ja puolet toista. Auttamaan koulua, oppilaita ja opettajia. Lisäämään heidän hyvinvointiaan. Nostamaan tuloksia. Kaventamaan osaamiseroja. Onnistumaan. Avaamaan uusia näkökulmia. Tuomaanuutta muualla jo koeteltua tietoa ja osaamista.
Haluaisimme skaalaata jo koeteltuja hyviä ideoita - ja keksimään ihan uutta. Rikastamalla, laajentamalla ja syventämällä kaikkien - ihankaikkien- mahdollisuuksia oppia koulussa ja koulun ulkopuolella. Ja samalla tuntemaan yhä paremmin tämän päivän koulua ja sen tapojatoimia.
Ja hanketta ohjaamaan rakennamme konsortiota vapaaehtoisista tahoista, jotka innostuvat kanssamme tästä ideoiden ideasta. Tälle on tarvetta
Vuonna 1999 voimaan tulleen perusopetuslain (Laki 628/98) 3§:ssä velvoittaa koulua yhteistyöhön: ”Opetuksessa tulee olla yhteistyössäkotien kanssa.”Voimassa olevissa opetussuunnitelmissa koulua halutaan kehittää oppivaksi yhteisöksi. Opetuksessa halutaan käyttää autenttisia oppimisympäristöjä. Vanhempia halutaan osallistaa.
Kodin ja koulun yhteistyöhön on laadittu jo vuosia sitten valtakunnalliset laatukriteerit. Niissä korostetaan kodin ja koulun yhteistyön arvoa.
Useassa kaupungissa – mm. Espoos– halutaan osallistaa asukkaat toimintojen kehittämiseen. Espoolla on tästä teemasta oikein erillinenpoikkihallinnollinen kehitysohjelma jo toista valtuustokautta.
Ja tätä vastustetaan Sekin tiedetään. On ainakin sata hyvää syytäsanoa: Ei. Lisää ei tarvitse keksiä. Sanoo vain ei, jos siltä tuntuu.
Mitä siis etsimme konkreetisti? Etsimme siis yhteistyötahoja, joka haluaisivattulla mukaan avaamaan koulun ovia molempiin suuntiin. Avartamaan koulua vielä nykyistä monipuolisemmaksi oppimiskeskuk-seksi ja oman yhteisönsä avoimeksi keskukseksi. Hankkeessa kaivetaan esiin ja keksitään luovasti rakenteita, joilla koulun ulkopuolisen maailman innokkaat ja montaa osaavat vapaa-ehtoiset: vanhemmat, isoanhemmat, yhteisöt, yritykset sekä median voivat tulla mukaan kouluun toimintaan - ja ennen muuta oppimiseen.
Tavoitteena on syventää ja rikastaa yhdessä tekemällä kaikkien oppimista, Jotta koulu oppisi yhä enemmän ympäröivän yhteisönsä kanssa ja se oppiisi yhä enemmän koulusta.
Kehittämistyön pääväylät
Jäsennämme idea-aihiotamme kahdeksi koulun avautumisen kaksisuunaiseksi pääväyläksi:
1. Koulu(ssa) ja maailmassa oppimista yhdistävä väylä ja
2. Koulumaista ja elinikäistä/elämänlaajuista oppimista yhdistävä väylä.
Kummallakin väylällä on kolme kaistaa ja kaikilla niillä fyysisiä ja digitaalisia ratkaisuja. Koulu(ssa) ja maailmassa oppimista yhdistävän väylän kaistalla 1. Viedään koulu maailmaan /tuodaan maailma kouluun niin, että koulu voi ottaa oppia ja koulussa opitaan maailmasta vieläfiksummin.
2. Kutsutaan maailma kouluun niin, että maailma oppii tuntemaan koulua paremmin.
3. Saatetaan koulu ja maailma tekemään tärkeita asioita ja oppimaan yhdessä tekemisestä.
Koulumaista ja eläinikäistä (elämänlaajuista) oppimista yhdistävällä väylällä
4. Kutsutaan muitakin kuin koululaisia/ kouluikäisiä oppimaan koulussa ja koulusta ja koulun tavoilla.
5. Tuodaan maailma kouluun/ Viedään koulu maailmalle opettamaan muita niilllä tavoilla, joita koulu käyttää
6. Saatetaan kaikenikäiset tekemään yhdessä tärkeitä asioita ja oppimaan yhdessä tekemisestä
IDEOITA
1. Alumnitoiminta
Mm. espoolaisessa Saarnilaakon koulussa on vilkasta alumnitoimintaa. Koulun entiset oppilaat tukevat kertomaan juuri tämän koulun käynnin merkityksestä omalle elämälleen.
2. Asiantuntijavieras
Moni isä ja äiti osaa vaikka mitä. Heitä on kutsuttu useassa koulussa kertomaan omasta ammatistaan ja mitä taitoja siinä tarvitaan.Iäkkäämmillä ihmisillä on arvokkaita muistoja menneistä ajoista. Viherkallion koululla on kuultu mm. sotaveteraaneja. Oletko vanha? Voittulla kertomaan vanhoista ajoista.
3. Avoimet oppivat kahvilat
Rehtori voisi tarjota aamukahvit teema-kahvilassa, ja samalla voitaisiin yhdessä muodostaa parviäly kiinnostavista teemoista.
4. Harrastukset kouluun
Urheiluseurassa mukana olevia vanhempia - ja alan harrastajia - on käynyt esitelemässä omialajejaan. Mm. Espoossa urheiluseurat käyvät kouluissa esittelemässä omia lajejaan. Seurat ovat järjestäneet jo vuosien ajana 1-4 -luokkalaisille ns. VoW-kerhoja, ja syksystä 2019 alkaen yläkoulujen oppilaille tarjotaan harrastusmahdollisuuksia keskiviikko-iltapäivisin.
5. Isäntä (TET)
Vanhemmat ovat perinteisesti järjestäneet työpaikkakäyntejä ja työharjoittelupaikkoja. Heidän avullaan voidaan myös päästä tutustu-maan kiehtoviin paikkoihin. Esimerkiksi erään hyvinkääläisen koulun oppilaan isä järjesti. luokalle mahdollisuuden tehdä retki meren aliSuomenlinnaan.
6. Kiusaamisen kesyttäjä
Vanhempia on eräissä kouluissa kutsuttu mukaan tukemaan aktiivisesti kiusaamistapausten osapuolia pitämään tehty sopimus. Koulupäivänä oppilaiden keskuudessa liikkuvien vapaaehtoisten aikuisten puoleen voi kääntyä erityisesti koulukiusaamiseen ja koulussa viihtymiseen liittyvissä asioissa.
7. Kiviä, kasveja, eläimiä…
Vanhimpia ideoita on ollut tuoda koulun seinien sisäälle oikeita esineitä maailmalta:Vitriineissä on pidetty täytettyjä eläimiä ja kivia. Luokkien ikkunalaudoilla on kasvatettu ruo-hoa….1900-luvun alussa yleistyivät kuvataulut.
8. Kokemusasiantuntija/perehdyttäjä
Uusien oppilaiden tutustumisillassa vanhemmat, joilla on isompia lapsia koulussa, voivat ryhmänä perehdyttää uusien oppilaiden van-hempia tähän kouluun. He näkevät koulun usein toisin silmin kuin koulun oma väki.
9. Kesäakatemia
Varsinkin eräissä lukioissa on järjestetty koulujen kesäloman aikaan kesä-akatemia-tapahtumia. Niissä sellaiset vanhemmat, jotkaovat töissä isoissa yrityksisssä, ovat kutsuneetopiskelijoita tutustumaan yrityksen (esim. media) toimintaan.
10. Käsityön opetus
Vanhimpia ideoita on ollut tuoda kouluihin työtä, jota tehdessä opitaan. Uno Cygnaeuksen lanseerama käsityön opetus on tästä histo-riallinen esimerkkki.
11. Luontoon
Jo keskiajan ja uuden ajan vaihteessa syntyi humanistisia asumakuluja, joissa asioita opittiin paitsi talon sisällä myös elävässä luonnossa.Luonto on autenttinen oppimisympäristö.
13. Media koulussa
Maailmaa ja sen tapahtumia on tarkasteltu pitämällä sanomalehti-katsauksia. Ensimmäisenä sanomalehdet toi koulun saksalainen pedagogiFrancke 1700-luvulla. Suomessa jo vuoden1925 opetussunnitelmassa suositeltiin lasten-lehtien lisäksi sanomalehteä oheislukemistoksi, jolloin yksi oppilaista toimi esilukijana ja muut kuuntelivat. Monissa kouluissa pidettiin 1960-luvullla uutiskatsauksia, joita oppilaat kokosivatsanomalehdistä.
13. Ns. heimoyhteistyö
Maahanmuuttajanuorten tukemisesta heimojohtajien ja imaamien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on mm. Omniassa hyviä kokemuksia.
14. Sijaisopettaja
Jos vanhemmilla on joutilasta aikaa, voi tarjoutua sijaisopettaksi ja suunnitellusti voi ja sovitusti voi opettaa oppilaille juuri sellaisiaerikoisasioita, joita pitää lapsille tärkeinä.
15. Työelämälähettiläs
Piia Alvesalo on ideoinut kouluihin mentori- tai työelämälähettiläs -toimintaa. Mukana olevat vanhemmat osallistuisivat koulun arkeen jakamalla tarinoita siitä, miten heistä tuli niitä ihmisiä, joita he nyt ovat. Vanhemmat voisivat käydä kouluissa kertomassa eri ammateista,niihin johtavista opinpoluista, työelämästä ja siellä vaadittavista tiedoista sekä taidoista. Mukaan mahtuisi myös tarinoita vääristä valinnoista, työttömyydestä, perheen ja työn yhdistämisestä sekä kokemuksia siitä, miten kaikesta on selvitty, mitä elämän varrella onopittu. Toimintaa on jo joissain kouluissa, kertoo Suomen Vanhempainliitto.
16.Yöretkelle
On kouluja, joissa partiolaiset otetaan mukaan viemään oppilaita yöretkelle metsään saamaan kokemuksia luonnosta ja samalla oppimaan partiolaiset erätaitoja
17. Arvioija (Pop-Up)
Koulun ulkopuolella on monia jonkin alan osaavia harrastajia? He voisivat tulla oppimiskumppaniksi arvioimaan oppilaiden tutkielmiaja muita raportteja ja tuotoksia ja antamaan innostavaa palautetta.
18. Osaamispankki
Vanhemmista ja muista innokkaista, jotka olisivat käytettävissä jonkin teeman yhteydessä, voitaisiin koota osaamispankki. Idea ei ole ihanuusi, se esitettiin jo toisen maailmasodan jälkeen kun kansakoulujen tehtäväksi tuli järjestää harrastustoimintaa.
19. OUT of Box- kriittinen ystävä
Rohkea koulu voisi koota joukosta vanhempia kriittisten ystävien ryhmän, joka tarkastelisi koulun toimintaa vertaamalla sitä oman työyhteisönsä toimintatapohin esim. auditoimalla.
Monet koulut ovat jo vuosia kutsuneet koulun ulkopuolisia osaajia tukemaan mm. koulun henkilöstöjohtamista tuomalla yritysmaailmassaonnistuneita rakenteita ja malleja kokeiltavaksija sovellettavaksi. Tätä osaamista voi saada jopa maksutta.
20. Asioimisvapaa/kontaktipäivä
Jo 1970-luvulla Ruotsissa SIA-komitea, esitti,että jokaisella huoltajalla tulisi olla lakisääteinen oikeus saada vapaata ansiotyöstä yksi päivä lasta kohden kunkin kouluasteen aikana osallistuakseen koulussa annettavaan tiedotustoimintaan ja siellä käytäviin keskusteluihin.Ruotsissa vanhempien lakisääteinen oikeussaada vapaata työpaikalta lapsensa kouluun tutustumista varten on toteutettu. 2000-luvun alusta vanhemmilla oli oikeus saada vapaata työpaikalta yksi päivä vuodessa lasta kohti koulussa vierailua varten. Tämä ns. kontaktipäivä koskee 6–11 -vuotiaiden lasten vanhempia
21. Digitaalinen media koulussa
Maailmaa ja sen tapahtumia voidaan tarkastella kuuntelemalla radioita ja podeja, ja katsomalla televisioita ja videoita. Internet on tuonut maailmaan taskupuhelimiin. GoogleMapsin avulla voidaan matkustaa ympäri maailmaa ja kokea vaikkapa slummien köyhyys kouriintunuvasti.
22. Harrastuksista digitaalisesti
Kaikkia harrastuksia esim. partiolaispurjehdusta ei voi tuoda kouluun. Mutta niitä voi esitellä clipsien avulla.
23. Digitaalinen osaamispankki
Vanhemmista voidaan koota osaamispankki. myös digitaalisesti. Kukin mukaan lähtevä esittelisi - ja näyttäisi- mahdollisuuksiaan
muutaman minuutin clipsillä.
24. Digitaalinen TET- kokemus
On hienoja työpaikkoja, joihn kaikki haluaisivat tutustua. Tällaisessa paikassa työskentelevät vanhemmat voisivat tehdä pienen oppilasjoukon kanssa clipsin, kuinka siellä tehdään
töitä.
25. Vanhempainillat
Nykyään itsestäänselvien vanhempainiltojen idean toi Suomeen Kotikasvatusyhdistys 1930-luvulla. Joka koulussa niitä järjestetään
vähitäänkin vuosittan. Vanhempainiltoja toteutetaan monilla tavoilla,luokka-, luokka-aste- koulukohtaisina. Uusi mukaelma on vakltakunnallinen: ”Maailman suurin vanhempainilta.
26. Avoimien ovien päivä/ Kuuntelupäivä -
Kotikasvatusyhdistys toi Suomeen Yhdysvalloisa 1930-luvulla ideaa Avointen ovien päivistä. Myös oppilaat voivat tuollloin esitellä vanhemmille ja/tai isovanhemmille koulun arkea kuljettamalla heitä koulun tiloissa koulupäivän aikana. Toimintatapoja voivat olla mm. opetustuokion seuranta, opetusmenetelmien esittely, keskustelut jne.
27. Koululehdet/uutislehdet
Jo vuosikymmeniä monet koulut ovatjulkaisseet omaa koululehteä ja kertoneet niissäomasta toiminnastaan.
28.Kuunteluoppilaana
Eräissä kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita, on oppitunneille kutsuttu myös lasten äitejä oppimaan.
29. Sijaisoppilaana
Eräissä kouluissa vanhempia on tutustutettu koulun arkeen ”roolinvaihtopäivänä lastensa ”sijaisoppilaina”.
30. Tutustumispäivä
Varmaankin kaikissa alakouluissa kutsutaan koulutulokkaat jo edellisenä keväänä tutustumaan tulevaan kouluunsa.
31. Oppilastöiden näyttely -uusi
Kansakoulun aikana kouluilla järjestettiin keväisin oppilaiden tekemien käsitöiden näyttely. Nykyäänkin eräät opettajat ovat järjestäneet luokkakohtaisia taidenäyttelyitä, joiden avajaisiin on rakennettu juhlava tunnelma.
32. Viestintäsuunnitelma
Koulussa on lukuisia viestijöitä ja vastaanottajia sekä viestintävälineitä on paljon. Koululla olisi hyvä laatia suunnitelma, jonka pohjalta voidaan järkevöittää ja tehostaa tiedonkulkua talon sisällä ja ulkopuolella. Kuka tiedottaa mistäkin
asiassa ja millä välineellä.
33. Vanhempien ilmoitustaulu
Eräissä muissa koulun tiloissa on erillinen ,vanhemmille tarkoitettu ilmoitustaulu.
34. Internet-sivut
Tänään lähes kaikilla kouluilla on omat netti-sivut. Päivitys tapahtuu ikävä kyllä usein liianharvoin.
35. Koulukanava
Koulu voisi avata ovensa uuden tekniikan avulla tehokkaasti ja edullisesti. U-tubeen voi kuka tahansa perustaa oman kanavan. Koulun juhlat jne. voidaan striimata verkkoon. Toki aina
säädösten puitteissa.
36. Koulvlogi
Joku koululla voisi ruveta videobloggaajaksi, joka julkaisee mukavia koulun arkeen tai juhliaan liittyviä juttuja säännöllisesti.
37. Vanhempainyhdistys
Koulun tasolla vanhemmat voivat toimia vanhempain-yhdistyksissä. Säännöllisesti toimiva vanhempainyhdistys on jo noin 70 %:ssa peruskouluista. Yhdistyksen rooli voi olla koulua
tukeva siihen jotakin lisää tuottamalla. Yhdistys voi esimerkiksi käynnistää esim. kirjoitus— tai julistekilpailuja, joiden toteuttaminen ei vaadi opettajilta kohtuuttomia järjestelyjä. Tuomareinaja palkitsijana voi olla vanhempainyhdistyksen
kutsuma raati.
38. Luokkatoimikunnat
Monissa luokissa toimii luokkatoimikunta tai vanhempaintiimi, joka on mukana järjestämässä esimerkiksi retkiä, juhlia ja yhteisiä teemailtoja. Vanhemmat voivat näissä kokouksissa sopia
yhteisistä pelisäännöistä.
39. Apuohjaajaksi koulun kerhoon
Opettaja ja huoltaja voivat toimia kerhoparina. Opettaja keskittyy kerhon johtamiseen ja kerhoteemaan perehtynyt huoltaja omaan
erikoisalueeseensa.
40. Ikäihmiset ja koululounas
Eräissä kunnissa myön vanhukset voivat syödä koululounaan. Tämä on myös mainio ratkaisu ruokahävikkiin.
41. Kannustaja
Ben Furmanin Muksuopissa on mainio idea: Itselleen vaikeaa taitoa harjoitteleva oppilas pyytää (myös) itselleen tärkeitä aikuisia
kannustajikseen.
42. Koulukummi ja - vaari
Monessa koulussa vapaaehtoiset eläkeläiset tulevat luokkin ylimääräisiksi käsiksi esim. kerran viikossa.
43. Koulun tilat asukaskäyttöön
Lähes kaikissa kunnissa on kouluja, joiden tiloja asukkaat ja yhdistykset saavat käyttää. Tällaista toimintaa tulisi voida järjestää kaikissa kouluissa ja kaikkina päivinä, kun koulua ei pidetä. Tilan
tarvetta olisi myös koulun loma-aikoina.
44. Kummivanhempi
Kummivanhempi tutustuttaa ulkomailta muuttaneet vanhemmat suomalaiseen kouluun.
45. Remonttireiskat
Eräissä kouluissa luokan käsistään taitavat van-
hemmat ovat talkoilla rakentaneet luokkahuoneesta lapsille viihtyisän.
46.Tulkkausapua
Eräässä itähelsinkiläisessä koulussa, jossa on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia, koulun tulkkauspalveluita voidaan käyttää myös perheen tukena asioitaessa,
47. Vahvistukset
Monessa toiminnassa koulu voisi saada vanhemmista vahvistusta kuten Suomen jääkiekkojoukkue NHL:stä. Koulu voi järjestää taidetapahtumia: nukketeatteria, konsetteja, bändi-illan. Vanhemmat voivat vahvistaa koulun kuoroa ja orkesteria. Tai
näytellä mukana koulun näytelmissä.
48. Vapaaehtoistyö
Vanhempia ja isovanhempia käytetään vapaaehtoisina mm. retkillä, leirikouluissa, yökouluissa, diskoissa, tapahtumapäivissä. He auttavatruokailussa, käsitöissä, välitunnille menossa, leikittäjinä, kirjojen lukijoina jne. Jos taidekärpänen on purrut? Mikset esiintyisi oppilaille?
49. Vertaistapahtumat
Vanhemmat voivat myös itse järjestää vanhempainiltoja tai vaikkapa tanssiaisia. Koulunsaliin tai ravintolaan voidaan järjestää monenlaista vanhempien vertaistoimintaa. Koko kouluyhteisö voi tukea niitä, jotka tarvitsevat arkista apua. Koulu voi organisoida
esim. polkupyörien kuntoonlaiton, autonrenkaiden vaihtopäivän tai urheiluvälineiden kierrätyksen.
50. Vuorovaikutteiset tapahtumat
Monissa kouluissa vanhempainilloista on kehitetty toiminnallisia, dialogisia ja vanhempiaosallistavia, joissa opitaan aikuisille ominaisillatavoilla. Kun vanhempainiltaan luodaan muka-
vaa ja välitöntä tunnelmaa, se kannustaa keskusteluun ja vuorovaikutukseen myös vanhempien kesken.
51. ”Wapaapalokuntalainen”
Vanhempia ja isovanhenpia on käytetty paikallisissa kriiseissä partioina (huumeet, alkoholi, töhrintä…)
52. Yhteistyöyritys
Yrittäjän Päivää vietetään vuosittain 5.9. Päivä tarjoaa luontevan ajankohdan yhteiselle tekemiselle. Lähialueen yrittäjä voi esimerkiksi pitää koulussa päivänavauksen. Yrittäjät voivat
jalkautua kouuun kertomaan omia kokemuksia työelämästä, koulutus- ja urapoluista sekä yrittäjyydestä uravaihtoehtona. Vuorollaan oman alueen yrittäjiä. Koulukummit. Säädösten
puitteissa.
53. Tukea vanhemmille kasvattajina - uusi
Jo edellisellä vuosisadalla koulun osaajat ovat halunneet tukea vanhempia haastavassa kasvatustyössä, johon ei ole tarjolla yleistä
neuvontaa.
Jotkut vanhemmat voisivat olla myös toisille vanhemmille ”matalan kynnyksen” korvat. Ideaa kehiteltiin espoolaisessa
Auroran koulussa, mutta sitä ei koekäytetty.
59. Vinkkaaja
Koulu voisi rohkaistua ottaa vinkkejä. Vanhemmat, joilla on esim. työnsä puolesta kontakteja eri puolille, voisivat antaa vinkkejä
ja ideoita mielenkiintoisista tapahtumista, toisten koulujen hyvistä käytännöistä jne.
60.Yhteistempaus
Mm. Ranskassa on tavallisesta että koko koulu: oppilaat ja vanhemmat järjestävät yhdessä tapahtumia tärkeistä asioista, esim. mielenosoittuksen ilmastionmuutoksesta. Ja media
kertoo niistä.
61. Itsevalvotut tilat
Mm. Espoossa on kirjastoja, joissa ei ole tiettyinä aikoina palkattua työväkeä. Valvonta on itsevalvontaa, ja keskeisenä välineenä on digitaalinen avain,
62. Digivinkkaaja
Vanhemmat, joilla on esim. työnsä puolesta kontakteja eri puolille, voisivat antaa myös lähettää digitaalisesti vinkkejä ja ideoita mielenkiintoisista tapahtumista, toisten koulujen
hyvistä käytännöistä jne.
63. Ulko-oppilaat
Jo keskiaikaisissa luostari- ja katedraalikouluissa oli varsinaisten sisäkoulua käyvien oppilaiden lisäksi ns. ulko-oppilaita, jotka saivat siellä opetusta.
Myös 1900-luvulla oli oppilaitoksia, joissa oli varsinaisesti sisäänhyväksyttyjen lisäksi ns. kuunteluoppilaita.
Eräissä helsinkiläiskouluissa, joissa on pitkä kokemus maahanmuuttajaoppilaiden opetuksesta, on tarjottu myös äideille mahdolli suutta tulla oppimaan kouluun.
64. Verkko- ja etäopetus
Monissa kunnissa järjestetään mm. lukioiden kesken yhteisiä kursseja, joita voidaan suorittaa verkko-opiskeluna. Otavan lukio on tässä hyvin pitkällä. Tällä hetkellä on myös pienten lukioiden
ylläpitäjille tarjolla maksullista verkko-opetusta, jolla voidaan rikastaa kursstarjotinta,
65. Tallenteet
Useissa koulussa on taltuoitu oppilaiden esityksiä, koulunäytelmiä jne. cd- ja dvd-levyille. Vanhempainyhdistykset ovat sitten keränneet rahaa myymällä niitä.
66. Digitaaliset ulko-oppilaat
Oppitunteja ja koulun tapahtumia on monessa koulussa striimattu suljetuilla foorumeilla niin, että mm. oppilaitten perheet ovat voineet seurata niitä kotoa käsin.
67. Kamera koulussa
Vakavasti sairaille lapsille on järjestetty mahdollisuuksia seurata etänä kouluopetusta tuomalla luokkaan kamera. Oppilas on voinut myös osallistua opetukseen kannettava tieto- koneen kameran kautta
68. Oma koulukanava
Koulu voisi perustaa oman digitaalisen koulukanavan, jolla lähetettäisiin ääntä ja kuvaa koulun arjesta ja juhlista säännöllisesti.
69. Tukea kotiopetuksen valinneille oppilaille
Osa vanhemmistaan ei halua laittaa lapsiaan kouluun, vaan opettavat heitä itse. Voisiko tällaista opetusmuotoa tukea jakamalla koulussa tehtyä ja käytettävää digitaalista oppimateriaalia myös näiden perheiden
käyttöön.
70. Leirit ja leirikoulut
1900-luvun alusa saakka koululaisille on järjestetty kesäleirejä ja puutarhatöitä. Vuosisadan lopun suosikki on leirikoulu, jolloin
koko luokka matkustaa kaus usein viikon ajaksi ja oppii toisia asioita ja toisin kuin luokassa.
71.TET- jaksot
Opetussuunnitelmaan tuli 1980-luvulla uusi työtapa : työelämään tutustuttaminen ( PkL 26§/1983). Nykyään kaikki 8-luokkalaiset käyttävät viikon ohjattuun työharjoitteluun.
72. Ulkona oppiminen
Ukrainalainen koulunjohtaja Suhomlinski kehitteli 1940-luvulla opetusta, joka tapahtuu luokan ulkopuolella. Koulua käytiin jo
aamuvarhain ja myös iltamyöhään, ja varsin vähän luokkahuoneissa, usein taivasalla ja itserakennetuissa ja sisutetuissa pikkutaloissa, luolissa, puutarhapalstoilla jne. Vain osa opetuksesta annettiin koululuokassa. Oppilaat saivat oppia paitsi opettajaltaan, myös toisiltaan, vanhemmilta koulutovereiltaan, kylän asukkailta ja mm. leniniläisiltä pioneereeiltä.
73. Etäleirikoulu
Kaikki eivät aina eri syistä voi osallistua leirikouluun. Leiriltä voitaisiin lähettää digitaalisesti ääntä ja kuvaa poisjääneille.
74. Koko kylä kasvattaa- hanke
Laukaassa luotiin vuonna 1995 toimintamalli Koko kylä kasvattaa. Malli on muun muassa palkittu Euroopan parhaana kasvatusta tukevana hankkeena. Ideana on käynnistää kasvatusyhteistyö alueen perheiden sekä kaikkien lastenja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten kesken ja tukea näin koteja niiden kasvatus-
tehtävässä. Päämääränä oli lisätä yhteisöllisyyttäja aikuisten vastuullisuutta koko kylänalueella. Sampo Sandellin pro gradu-työn(2005) mukaan kasvatusyhteistyön toteutumista edistävinä tekijöinä nähtiin mallin periaatteet jasaavutukset sekä keskeisten toimijoiden työpanos. Toimintaa vaikeutti järjestäytymättömyys
75. POP-UP- Koulupäivät
Usealla koululla onjärjestetty teemapäiviä,joissa kuka tahansa voi opettaa itselleen tärkeitä asioita. Vanhemmat ovat rikastuttaneet koulun opetusohjelmaa järjestämällä lyhytkursseja itselleen tärkeistä teemoista samasta aiheesta kiinnostuneille oppilaille ja opettajille. Huoltajien osaaminen ja aika ovat koululle voimavara, jota kannattaa hyödyntää.
POPUP -koulupäivissä voi olla vanhempien suunnitelemia pisteitä. Esim. pannaan Polkupyörät kuntoon
PopUp-koulu on yhteisöllinen oppimistapatuma, jossa opettamaan pääsevät jonkin tiedon tai taidon hallitsevat oppilaat, vanhemmat, lähialueen toimijat ja muut kuntalaiset. PopUp-
koulussa jokainen voi opettaa ja oppia (Opinkirjo) pajoissa.
76. Talkootöitä
Jatkosodan aikana perinteistä koulutyötä laajennettiin monelaiseen talkootyöhön. Sitä tarvittiin jotta selvittiin yhdessä vaikeista ajoista.Tuolloin kerättiin jätetavaraa ja luonnon-
tuotteita; paperia, pulloja, kumia, liumppuja,metallia, marjoja, sieniä, käpyjä, poltto-puita… Oppilaat työskentelivät pelloilla ja kotitaloustöissä. Työapua annettiin vanhuksille. Töitä
yhdessä mm. venäläisten sotavankien kanssa.
Voimassaoleva opetussuunnitelma mahdollistaa
vapaaehtoistyöhön osallistumisen.
77. POP-UP- Koulupäivä digitaalisesti
Teemapäiviä, joissa kuka tahansa voi opettaa itselleen tärkeitä asioita voidaan striimata tai tallentaa niin, ett’ä muutkin kuin paikalle päässeet voivat opetella niitä.
Kommentit
Lähetä kommentti